Näin lomien päätyttyä ja ratsastuskouluhevosten palattua takaisin arkeen on hyvä hetkeksi pysähtyä ja miettiä ratsastuskouluhevosen roolia ratsastusurheilussa. Hyvä, luotettava ratsastuskouluhevonen on kullan arvoinen ja voi olla työkaverimme jopa yli 20 vuotta. Kun ne hoidetaan hyvin ne viihtyvät työssään ja toimivat uskollisina ja tyytyväisinä kantaen kesän ja vuoden aikana satoja ratsastajia. Ratsastuskouluissa on usein joku ratsu joka on monen suosikkihevonen. Joskus voi oppilaita kiukuttaa paljonkin jos tunnille saa jonkun ei-suosikeistaan tai vaikka jonkun selkeästi vaikeamman hevosen. Niillä kaikilla eri kokoisilla, helpoilla ja vaikeilla, on kuitenkin tärkeä rooli tässä lajissa. Arvostakaamme niitä kaikkia.
Ratsastus on siitä hieno laji, että sitä voi harrastaa kaiken ikäiset ja lähes kaiken kokoiset, olitpa aloittelija tai pitkälle edistynyt. Ratsastuskoulut ovat paikkoja, joissa kaikki ammattilaisetkin ovat uransa aloittaneet ja jotkin harrastelijat saattavat viettää koko ikänsä ratsastuskoulussa. Ratsastuskouluissa rakennetaan perusta koko Suomen ratsastusurheilulle, niin harraste kuin kilpa. Ratsastuskoulu tarjoaa mahdollisuuden oppia, harrastaa turvallisissa puitteissa ja nauttia ratsastuksesta ilman hevosen omistamiseen liittyvää suurta vastuuta.
Useimmissa (SRL:n hyväksymissä) ratsastuskouluissa hevoset ovat koulutettuja ja tehtäviinsä sopivia. Mikä sitten on tehtäväänsä sopiva hevonen? Onko se täysautomaatti joka kulkee ajatuksen voimalla? Joillain ratsastajilla on varmasti tarve ratsastaa helpolla automaattihevosella ehkä oman itseluottamuksen lisäämiseksi tai tietyn tekniikan hiomista varten. Jokainen ratsastaja kuitenkin tietää, että jos haluaa kehittyä taitavaksi ratsastajaksi täytyy pärjätä myös niillä vaativammilla hevosilla. Kilttejä, varmajalkaisia hevosia tarvitaan aloittelijoille. Itsepäiset ponit taas kasvattavat ratsastajien luonnetta jo alusta lähtien. Helpon hevosen tehtävä on antaa ratsastajalle se tunne, miltä ratsastus tuntuu kun kaikki toimii oikein. Haastavan hevosen tehtävä on testata ratsastajan taitoja ja taas kilpahevosen selässä jo edistyneempi ratsastaja voi päästä tuntemaan miltä tuntuu viimeisen päälle ”viritetty” hevonen.
Se, että hevonen jollekin tuntuu vaikeammalta ei tarkoita, etteikö se ole koulutettu tai tehtävänsä tasalla. Se ei myöskään tarkoita, että hevosessa on vikaa vaikka se ei heti ensiyrittämällä kuuntele. Ratsastuskouluissa hevoset ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja ja ongelma on yleensä ratsastajassa itsessä. Me haluammekin, että jokaista hevosta ja niiden eri ominaisuuksia osataan arvostaa. Seuraavan kerran kun harmittelet ettet saanutkaan tunnillesi lempihevostasi kysy itseltäsi, mikä juuri tässä hevosessa on hyvää ja mitä siltä voit oppia tänään.
Billnäsin Ratsastuskeskuksessa hevoset ovat harvinaisen hyvin koulutettuja, useita vanhoja ja nykyisiä kilpahevosia on käytössä ja jokaisella pullealla ponillakin voi lähteä kilparadalle. Billnäsissä on myös harvinainen mahdollisuus edistyneillä ratsastajilla joskus päästä kokeilemaan jopa kansainvälisellä tasolla menestyneitä ratsuja. Kun tapaat ratsastuskouluhevosen, muista minkälainen työmyyrä se on ja miten arvokasta työtä se tekee päivästä toiseen, kärsivällisesti opettaen lapsille ja aikuisille ratsastuksen saloja. Me olemme erittäin ylpeitä jokaisesta työkaveristamme, ja koska ne ovat hevosia eikä koneita, ei meitä haittaa vaikka joskus joku heistä tekeekin jonkun iloisen loikan.
Kuvassa alla oleva hevonen toimii Billnäsissä kilpahevosena, mutta myös jossain määrin ratsastuskoulun tunneilla. Hevonen on tänä kesänä sijoittunut esteratsastuksessa kansainvälisesti 135 cm ja Suomessa 140 cm luokissa. Yhden leiriläisen kommentti kesän estetunnin jälkeen tästä hevosesta oli ”p*ska puskahevonen joka ei edes osaa hypätä”. Kauhistuttavaa on se, että joku voi ylipäänsä puhua mistä tahansa hevosesta niin alentavaan sävyyn ja syyttää hevosta omista virheistään. Ja olisikohan tässä tapauksessa ratsastajan syytä katsoa itseään peiliin? Muista arvostaa jokaista hevosta, jokainen voi opettaa sinulle jotakin! Ja harvemmin se on hevosen vika…
